maanantai 16. maaliskuuta 2015

Tervetuloa kevät!

Mulla on luonnoksissa tän postauksen otsikko vaihtunut useampaan kertaan; ensin piti toivotella hyvät naistenpäivät ja sitten piti kirjoittaa lakiehdotuksesta opintotukeen, mutta ennenkuin ehdin tehdä mitään, naistenpäivä oli ohi ja lakiehdotus oli hylätty. Koulun, töiden ja sosiaalisen elämän viemän ajan jälkeen ei tunnu ehtivän tehdä juuri mitään ylimääräistä. Ylimääräinen sanana kuulostaa negatiiviselta, mutta tässä se tarkoittaa juuri niitä asioita, mitä haluaisi tehdä. Asioita, jotka tuo hyvää mieltä ja nautintoa. Okei, oon mä vähän ehtinyt shoppailemaan ja räpsimään kuvia ulkona, mutta silti...

Tenttiviikko alkaa tällä viikolla, jonka jälkeen pääsee rentoutumaan viikon ajaksi (ajattelin kyllä tehdä silloin muutamia raportteja, joilla saan aikaisemman osaamisen perusteella "hyväksiluettua" muutaman kurssin) ennen kuin uusi jakso alkaa. Nyt alkaa uusi jakso treenaamisenkin saralla, nimittäin mun projekti kohti kesää. Tänään alkoi BodyCampin Peppu-Vatsa-Reisi -ohjelma, jonka kesto on 12 viikkoa. Joka neljäs viikko tulee uusi ohjelma sekä treenaamiseen että ruokavalioon ja pakettiin sisältyy yksi yhteinen treenikerta ohjelmaan osallistuneiden kesken. Käytiin vielä eilen burgereilla ihan vaan siksi, että nyt sellaiset herkut jää hetkeksi vähän vähemmälle. :D Mitään totaalikieltäytymistä en minkään ruoan suhteen tee, sillä siihen pätee sama kuin kaikkeen muuhunkin kiellettyyn: kielletty houkuttelee enemmän kuin tieto siitä, että siihen on mahdollisuus. Joskus voi herkutella, jos sen tekee kohtuudella. 

Viimeinen ehtoollinen. Avocado bacon beef burger, Helsingin 3. parhaaksi äänestetty burgeri ja parhaaksi äänestetty pihvi @Woolshed. Ei muuta kuin että NAM!

Kaupunkisunnuntai, chillailusunnuntai.

Kuvailusessiot shoppailupäivän päätteeksi.

Ruokavalioni on ollut jo ennestään terveellinen, mutta tiettyjä tuloksia tavoitellessa on hyvä muokata normaalista vähän enemmän kurinalaiseksi. Suurin muutos, mitä omaan ruokavaliooni tulee, on proteiinimäärän pienentäminen ja hiilihydraattien lisääminen, sillä nyt oon mennyt aika proteiinipitoisella ruokavaliolla ja salaatteja popsien. Voi olla, että just pitämällä kiinni kaikista välipaloista ja kunnon aterioista,  ruokailun rytmittämisestä ja veden juomisesta, saa jo jonkin verran muutoksia kroppaan treenin ohella.

Riisiä, kanaa, vihanneksia ja salaattia.

Treenaamisessa riittääkin jo tarpeeksi haasteellinen treeni, sopivat painot ja säännöllinen liikkuminen muokkaamaan kroppaa -ainakin aluksi. Aluksi muutoksia on aina helpompi saada, mutta timmiä kroppaa on vaikeampi muokata, koska silloin saa jo aika lailla hienosäätää treenaamisen kanssa, jotta treeni kohdistuu oikeisiin lihaksiin. Pelkästään sen jälkeen, kun osallistuin Facebookissa Motiviren 31 päivän kyykkyhaasteeseen, tuntuu että kyykkääminen päivittäin on jo nyt herätellyt vähän reisi- ja pakaralihaksia, vaikkei pelkkä kyykkäminen itsessään tuo näkyviä muutoksia. Viime viikkoina salipuoli on jäänyt vähemmälle, sillä päätin satsata opintojen aikaa vieviin tehtäviin, kun tiedän että määrätietoinen treenaaminen alkaa nyt. 


Niin keväinen fiilis, kun saa ostaa ihania tulppaaneja!







Tää oli niin favorite, että oli pakko käydä nappasemassa rekistä parin päivän mietinnän jälkeen!

Ihanaa viikonalkua kaikille! 

<3 Iida


torstai 5. maaliskuuta 2015

Kevättää, kevättää...

Kevät saa ihmisissä ihmeitä aikaan; kaikki tuntuvat olevan iloisempia ja puhuvan säästä, auringonpaisteesta ja siitä kuinka on valoisaa aamuseitsemältä. Vuosi sitten tähän aikaan olin Australiassa. Silloin paistattelin päiviäni noin 30:ssa lämpöasteessa ja muistan, että toisinaan tuolloinkin mietin, miten vaihtaisin ihanat maisemat koti-ikävän kourissa räntäsateeseen ja harmaaseen maaliskuiseen säähän. Ihmismieli ei aina osaa elää hetkessä vaan liian usein on kiire jonnekin muualle. Nyt sitä saattaisi toivoa olevansa jossakin lämpimässä (osittain ehkä sen takia, että ruskettuneena iho näyttää yksinkertaisesti paremmalta ja eläväisemmältä), vaikka siellä ollessa olisi ollut valmis matkaamaan rakkaittensa luo hinnalla millä hyvänsä -olipa sitten miten hienossa paikassa. 


Välillä huomaa odottavansa tulevaa aikaa tajuamatta ehkä, että mahdollisuudet ja hyvät asiat lipuu ohitse huomaamatta, kun laput silmillä odottaa tulevaa. Kuten Aki Sirkesalo laulaa "Jos odotat aikaa, parempaa aikaa, odotat seuraavaan elämään–". Onni löytyy sopeutumiskyvystä, kyvystä nähdä epätäydellisten asioiden yli ja löytää itsestään ne ajatukset, jotka aamusta asti saavat hymyn huulille ja motivoivat uuteen päivään.

Itseäni on määrittänyt aina vahvasti urheileminen aina siihen asti, kun lopetin pesäpallon viisi vuotta sitten. Muutama vuosi meni nauttien vapaa-ajasta ja sitoutumattomuudesta urheillen fiiliksen mukaan, mutta sekään ei kestä ikuisesti. Rakastan itseni viemistä kipukynnykselle ja tunnetta siitä, että kropassa tapahtuu jotakin. Yksinkertaisesti: itsensä rääkkääminen tuntuu hyvältä! Mikäs sen parempaa kuin se hyvä olo, joka rehkiessä virtaa kaulasta ja hartioista alaspäin. 


Pikkuhiljaa alkoi pakottaa ajatus siitä, että on taas tehtävä jotain ja loppuvuodesta 2012 liityin salille ja aloin treenata 5-6 kertaa viikossa. Kolmessa kuukaudessa olin paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin olin ollut ja huomasin vaikutukset, joista ihmiset puhuvat kun saavat liikkumisen positiivisen kehän pyörimään. Mulle ei ole koskaan ollut vaikeaa saada urheilullisena ihmisenä muutoksia kroppani kunnossa aikaan ja aika samankokoisena oon aina pysynytkin. Juuri tieto olemassa olevista lihaksista ja peruskunnosta motivoi muokkaamaan itseään siihen suuntaan, mikä omaa sisäistä ja henkistä oloa eniten palvelee. Sitten jossain vaiheessa huomasin istuskelevani punaviinilasi kädessä sohvalla romanttisia elokuvailtoja viettämässä. Salilla tai lenkillä käyminen muuttui epäsäännölliseksi, kunnes nyt viimein, asiaa pitkään valittaneena, päätin etten jaksa elää "menen salille, jos ehdin" -mentaliteetilla. Nyt aion tehdä itselleni palveluksen ja otan sen kiinni, mitä sohvalla istuskellessani, viiniä lipittäessäni olen menettänyt. Tai kerännyt. ;) 



Ei ole parempaa aikaa kuin tässä ja nyt, ja puolentoista viikon kuluttua laitan itseni likoon 12:ksi viikoksi treenaten itseni kesäkuntoon ja tällä kertaa ilman, että se olisi pelkkää itselleen uhoamista. Tästä en vielä paljasta enempää, mutta kenties pian minulla on enemmän, mistä puhua... Ja kaikki, jotka huolestuivat: ei, tästä ei tule fitness-blogia, vaikka liikkumiseen liittyviä kirjoituksia täällä näkyisikin. :)



Mukavaa loppuviikkoa! 

<3 Iida