maanantai 13. huhtikuuta 2015

Monet siihen hurahtaa

Tällä hetkellä sanalta fitness voi olla vaikea välttyä. Tuntuu, että tuo laji on vallannut kaikki -nekin, jotka sitä vastaan ovat. Hirveästi näkee ihmisiä kirjoittelemassa kuviin ja julkaisuihin kommentteja siitä, kuinka turha tuo harrastus on tai miten rumia lihaksikkaat naiset ovat. Mietin monesti, miksi ihmiset jotka eivät ole kiinnostuneita urheilusta tai fitness-harrastuksesta, kommentoivat kuitenkin asiaa. En itse lähde etsimään jotain autourheilijan tai curling-pelaajan kuvaa ja kommentoimaan, miten turhaa se mielestäni on ja miten en itse näe lajin merkitystä. Nuokin lajiesimerkit etsin googlettamalla "mikä on turhin urheilulaji", sillä en itse äkkiseltään keksinyt mitään tiettyä lajia. Viestiketjussa ihmiset kommentoivat monia urheilulajeja turhiksi, kunnes ehkä 15.:nnessä viestissä joku sanoi, ettei mikään urheilulaji ole turha, jokainen nauttikoon lajistaan. Niinpä, itse mietin monesti, kenellä on oikeasti aikaa etsiä keskusteluja, jotka ei kiinnosta itseä pätkääkään ja mennä kommentoimaan niitä. Alkaa naurattaa ajatuskin.

Itse olen vähitellen oppinut olemaan ylpeä siitä, mitä teen ja mistä nautin. Aiemmin jopa arastelin treenaamista, ettei vain lihasmassa kasvaisi liikaa. Personal trainer kysyi kerran, olinko ajatellut joskus kilpailla, kun lihasta löytyy jo jonkin verran entisestään ja potentiaalia voisi olla. Olin, että pyh, vaikka olinkin ajatuksella joskus itsekseni leikitellyt. Mielessäni pyöri kommentit pituudestani, tai paremmin lyhyydestäni, ja siitä että täytyisi varoa ettei tulisi "mörssäriksi". Niin monet puhuvat siitä, miten lihaksikkaat naiset näyttävät maskuliinisilta. Aina ennen mietin, voinko treenata ja sisältääkö treeniohjelmani tarpeeksi aerobista treeniä, jotta lihakseni eivät kasvaisi kokoa. Oikeasti olen luonteeltani vaihtelunhaluinen, joka rakastaa eniten kovaa treeniä lyhyillä sarjoilla ja isoilla painoilla -eli rakastan juuri sitä, mitä olen välttänyt tekemästä. Siksi, että olin pelännyt kasvavani liian isoksi.


Toisaalta olen rekisteröinyt näitä kommentteja lihaksikkaasta kropasta ehkä juuri siksi, että itselläni on aina ollut sporttinen kroppa. Jokaisella särähtää varmasti korvaan kommentit, jotka viittaavat vartaloon, jollaisen itse omaa. En itse henkilökohtaisesti keksi, mitä negatiivista terveellisissä elämäntavoissa tai treenaamisessa on, sillä rakastan itse treenaamista ja sitä tulosta mikä siitä henkisesti ja fyysisesti syntyy. Ja kyllä, yleensä yksi tuloksena tuleva tuote on myös lihasmassa. Tuntuu mahtavalta olla voimakkaampi ja onhan liikkuminen vaivattomampaa ja helpompaa kun on kunnossa -paitsi aina se toinen päivä treenin jälkeen. Kyllä mieluusti ottaisin jonkin verran erottuvat lihakset kuin kehittymättömät, jos valita pitäisi. Kehitys on paras palkinto, varsinkin jos sen huomaa myös joku muu! Jo tässä neljässä viikossa treeni- ja ruokaohjelmaa noudattaneena olen saanut hyviä tuloksia, jotka motivoivat jatkamaan samaan malliin. Motivaatiota lisäsi lauantain yhteistreenit Crossfit Basementilla ja liikkuminen varsinkin tänään on jokseenkin haastavaa. Ohjelma jatkuu vielä seuraavat kahdeksan viikkoa ja uskon, että tulokset saavat suun hymyyn. Näin kurinalaisesti en ole yhtä aikaa sekä treenannut että syönyt aiemmin, vaikka terveellisiä elämäntapoja olen aina noudattanutkin. Juuri tänään alkoikin viikko numero viisi ja uudet treeni- ja ruokaohjelmat tulivat -jes!


Pesäpallo on ollut siitä monipuolinen laji, että erilaisuutta on arvostettu eikä jokaiselta ole vaadittu samaa ulkomuotoa tai taitoja. Kaipaan edelleen peleistä sitä onnistumisen tunnetta, mikä kovaa maapalloa kohti juostessa tuli samalla kun rytmitti askeleet juuri sopiviksi pallon napsahtaessa räpylään tai sitä, kuinka latasi heiton kotipesään polttaen etenijän. Tai sitä, kun hyppäsi korkeammalle kuin koskaan kuvitteli pystyvänsä ja pallo nasahti räpylään niin, että tunsi lentävänsä ilmassa hitusen taaksepäin. Tai sitä, kun toimit jonkun toisen joukkuelaisesi kanssa saumattomasti yhteen... Näitä voisi keksiä loputtomiin. Nyt hakusessa on se laji tai tapa harrastaa urheilua, joka toisi samankaltaisia onnistumisen tunteita.

Jos ollaan ihan rehellisiä, puolet minusta haluaisi ehkä tehdä päätöksen osallistua jonkinlaisiin fitness-kisoihin, mutta toinen puoli vastustaa ainakin toistaiseksi niitä ulkoisia tekijöitä, jotka eivät lihaksiin liity. Yksi arvoistani on aina ollut aitous, jolla tarkoitan, etten ole koskaan laitattanut ripsienpidennyksiä, hiuslisäkkeitä tai ollut tekorusketuksien suuri fani. Vaatii myös rohkeutta mennä esittelemään itsensä bikineissä vieraiden ihmisten eteen. Silti viehätyksenä olisi tavoitteellisuus, tietty asetettu päämäärä ja mahdollisuus ylittää itsensä saaden tunnustusta tekemälleen työlle. Huomaan pompottelevani päässäni ajatuksia erilaisista mahdollisuuksista kilpailla urheilun parissa. Crossfit-salit kiehtovat myös ja crossfit-tyyppinen treenaaminen voisi olla todella mielekästä! Olen aina ollut joukkueurheilija, joten tärkeää olisi saada treenata jossakin porukassa. Olen kuitenkin päässyt irti ajattelutavasta "mitähän muut ajattelevat", joten taidan olla lähempänä valintaa... Jokaisella on oikeus omaan kroppaansa ja muokatkoon kaikki siitä sellaisen kuin tahtovat!


Shake it off, I shake it off

<3 Iida

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti