Olen useampana iltana kiinnittänyt huvittuneena huomiota siihen, miten aikaisin minua alkaa väsyttää. Hyvinä päivinä jaksan valvoa iltayhteentoista, mutta ne päivät ovat harvassa. Monesti väsymys tulee jo ennen sitä, yhdeksän jälkeen. Mietin millä ihmeen voimilla vielä muutama vuosi sitten jaksoimme lähteä ystävien kanssa juhlimaan yhdentoista jälkeen, kun nykyisin samaan aikaan sänky on jo voittanut pelin. Näyttää yhä vahvemmin siltä, että juhlimiset (ainakin säännölliset sellaiset) ovat jääneet taka-alalle ja nykyisin viikonloppuiltoina voikin löytää itsensä korkeintaan hyvän ystävän luota rennot vaatteet päällä istuskelemassa ja juttelemassa. Näin kävi eilen.
Lähdin eilen iltayhdeksältä ystäväni Aulin luo mehustamaan. Kyllä, teimme perjantai-illan ratoksi mehua ja dippailimme vihanneksia! Oli meillä herkkuakin; Fazerin uusi valkosuklaalevy, jossa on lakritsin ja vadelman palasia – ai että, se on niin hyvää.
Olimme muutaman muun kanssa ostaneet Aulille syntymäpäivälahjaksi Philipsin mehulingon ja nyt pääsin testaamaan, miten se oikeasti toimii. Olen jo jonkin aikaa itsekin pohtinut mehulingon hankkimista ja oli mielenkiintoista nähdä, miten se käytännössä pelittää.
Kapistus on melko suuri ja vie keittiössä jonkin verran tilaa, mutta hyvältä se vaikutti. Niin hyvältä, että alkoi ihan puistattaa terän pyöriessä lingon sisällä singoten tehokkaasti mehua kannuun. Olen hetki sitten saanut Dexterin viimeisetkin jaksot katsottua ja sillä saattoi olla vaikutusta puistattaviin ajatuksiin. Mutta ei siitä sen enempää, ettei mene yöunet. Tavaraa saa laittaa mehulinkoon melko paljon suhteessa siihen, paljonko itse mehua tulee. Se lienee isoin miinus. Toisaalta, eihän se haittaa, jos aineksia vaan on tarpeeksi. Kone on tehokas ja mehu ihanan raikasta ja hyvää! Mehulingon hankkimisessa vaarana saattaisi olla, että homma lähtisi lapasesta ja mehuja tulisi lipitettyä päivät pitkät. Toisaalta, kyllä mehu kuitenkin ne kosteat viikonloppuillat voittaa. ;)
Teimme Aulin ehdotuksesta hänen paljon kehumaansa punajuurimehua. Hän oli Balilla ihastunut mehuihin ja hänen syntymäpäivillään naureskelimmekin muiden kanssa, että tämä mehulinko laittaa pisteen näille mehupuheille, joita meistä jokainen oli kuullut hänen ihastuneena jo pitkään selittävän. Suloistahan tuo innostus vain oli ollut! Punajuurimehu oli ihanaa ja inkivääri maistui sopivasti. Sitruunaa olisi kuulemma kannattanut laittaa vielä toinenkin, jolloin maku olisi vielä hieman parempi. Tuloksena varsinainen terveyspommi!
Punajuurimehu
2 punajuurta
3 omenaa
pala inkivääriä
1 sitruuna
Sellaiset mehubileet tänä viikonloppuna. Sitä hurjempaa menoa mitä vanhemmaksi tulee!
Nautinnollista viikonloppua!
<3 Iida
Ps. Puuh, postaus tuli näin myöhään ulos, sillä olen päivittänyt blogini lookkia ja istunut läppärin ääressä valehtelematta koko päivän. Toivottavasti näyttää paremmalta! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti